Tähän nallukkaan olen niin ikään käyttänyt Spectrum Noir tusseja. Eipä siinä sen enempiä, kuin kukka sinulle muistuttamaan kesän lähestymisestä.
Tervetuloa blogiini. Olen Sanna, kortteilusta ja askarteluista kiinnostunut vaimo ja äiti-ihminen. Bloggaamisen aloitin v.-14. Kiva kun tulit kurkkaamaan sivujani.
perjantai 15. huhtikuuta 2016
sunnuntai 3. huhtikuuta 2016
Hyvää alkavaa viikkoa (210)
Iloista alkavaa viikkoa. Aina ei valon runsas lisääntyminen ole kylläkään iloksi, joskus voi kevät väsymys yllättää. Silloin on hyvä hellittää ja ottaa aikaa itselleen. Kyllä se kevään ilokin sieltä sitten pilkistää viimeistään, kun koivunlehdet on hiirenkorvalla. Tässä vähän erilaista korttimallia. Tilailin askarteluputiikista sabluunan, jonka avulla kortin toteutin. Kiva tehdä välillä vähän erilaista.
Pääsiäiskortteja myöhässä (209)
Tänä vuonna pääsiäiskorti tulevatkin vähän myöhässä. Pääsiäinen on jo vietetty ja vappua kohti viedään. Ensimmäistä kertaa vuosiin minäkin lähettelin muutaman pääsiäiskortin lähisukulaisille. Eihän niitä kortteja kannata vaan plakkariin askarrella, kiertoon vain.
Pääsiäisen sanomaa (208)
Pääsiäisen sanomaa sivuaa seuraava runokin Anna-Mari Kaskiselta kirjasta: Jos jäisi yksi sana.
"Katso, sinä elät vielä,
sehän on jo jotakin.
Sydämesi sykkeen kuulen
niin kuin musiikin.
Katso, minä elän vielä.
Kestää saimme kaiken sen.
Yhdessä me matkasimme
halki pimeyden.
Ja kun kaipaat lohduttajaa,
apu on jo lähellä.
Sydämesi kaipuu hiljaa
on näin täyttyvä.
Suurimmankin surun alle
Isän rakkaus kurkottuu.
Syyllisyyden kaiken kuorman
kantoi ristinpuu.
Katso sinä elät vielä.
Sehän on jo jotakin.
Ilo palaa sydämiimme
hennoin askelin.
Katso, minä elän vielä.
Minä muutuin, sinäkin.
Kerran vielä ymmärrämme
kaiken paremmin. "
"Katso, sinä elät vielä,
sehän on jo jotakin.
Sydämesi sykkeen kuulen
niin kuin musiikin.
Katso, minä elän vielä.
Kestää saimme kaiken sen.
Yhdessä me matkasimme
halki pimeyden.
Ja kun kaipaat lohduttajaa,
apu on jo lähellä.
Sydämesi kaipuu hiljaa
on näin täyttyvä.
Suurimmankin surun alle
Isän rakkaus kurkottuu.
Syyllisyyden kaiken kuorman
kantoi ristinpuu.
Katso sinä elät vielä.
Sehän on jo jotakin.
Ilo palaa sydämiimme
hennoin askelin.
Katso, minä elän vielä.
Minä muutuin, sinäkin.
Kerran vielä ymmärrämme
kaiken paremmin. "
Kukkia ja pitsiä (207)
Tässä tälläinen runsas pääsiäiskortti. Olen paljon käyttänyt viimeaikoina koristeita, kukkia chipboard kuvioita, pitsiä ja puolihelmiä.
Omenapuu (206)
Vielä viimeiseksi tälläinen pääsiäistervehdys. Pitkä aika ei ole enää noiden omenapuiden kukkimiseen onneksi.
sunnuntai 13. maaliskuuta 2016
Hyvää alkavaa viikkoa (205)
Taas on mennyt tovi viime päivityksestä ja talvi on vaihtunut kevääksi. Aamulla kun ovesta astuu ulos kuuluu ihana lintujen sirkutus. Niitä lintusia se meidän kissakin tarkkailee jatkuvasti, mutta onneksi ruudun takaa.
Kerro se kukkasin (204)
Tässä pläjäyksessä on nyt kortteja, jotka on tehty kukkasilla ja koristeilla, leimakuvaa tai korttikuvaa ei ole. Papereita ressataan rosoisen näköiseksi ja papereihin töpötellään pastaa sabluunan läpi. Niinikään runsautta on enemmän kuin yleensä. Tälläisiä innostuin tekemään, kun näin korttivideoita Lady E, nimimerkillä olevalta korttitaiturilta. You-tubesta löytyy useampi hänen tekemänsä video.
Runo Sinikka Svärdiltä (203)
Samalla linjalla vaan eri väreillä toteutettuna. Laitetaanpa tähän kylkeen pieni katkelma runosta Sinikka Svärdiltä, ruusu sinulle kirjasta.
"Minut on kutsutttu hymyilemään.
Tähän maailmaan,
tähän kaupunkiin,
tälle kadulle.
Hymyilemään niille
joita elämä ei helli,
joiden silmät tulvivat
ja selät painuvat
kivusta kumaraan.
Minut on kutsuttu koskettamaan.
Silittelemään mummojen kurttuisia käsiä,
suutelemaan pienten poikien nenänpäitä,
syleilemään jätettyjä
ja niitä, joita ei ole jätetty,
kun ei ole koskaan edes otettu."
"Minut on kutsutttu hymyilemään.
Tähän maailmaan,
tähän kaupunkiin,
tälle kadulle.
Hymyilemään niille
joita elämä ei helli,
joiden silmät tulvivat
ja selät painuvat
kivusta kumaraan.
Minut on kutsuttu koskettamaan.
Silittelemään mummojen kurttuisia käsiä,
suutelemaan pienten poikien nenänpäitä,
syleilemään jätettyjä
ja niitä, joita ei ole jätetty,
kun ei ole koskaan edes otettu."
Kissuli (202)
Tämä kissuli on väritelty inktenseillä ja taustapapruun on sabluunan läpi töpötelty ympyröitä. Kiva on väilillä leimakuvia väritellä. Tein juuri askartelukirppiksellä hyvän löydön, ostin spectrum noirin tusseja valtavan läjän huikean halvalla. Nyt sitten voi väritellä taas vaihteeksi tusseillakin ja tehdä vastapainoa tuolle romanttiselle linjalle.
Pupustellaan (201)
Tämän leimakuvan värittelin inktenseillä ja tausta musteteltu di-musteilla. Eläimet maskasin maskinesteellä mustettelun ajaksi.
tiistai 2. helmikuuta 2016
Iloista helmikuuta (200)
Iloista helmikuun alkua. Tässä kuussa on luvassa valon määrän rutka kasvu ja sitä on totisesti odoteltukkin. Viime yönä onneksi tuli lunta, niin sekin tuo vähän lisävaloa. Apteekista tuli haettua taas vitamiinpurkkikin, jos siitäkin saisi lisäenergiaa. Niin tai näin, tämän kerran postauksessa on runsaasti kukkaloistoa, sitähän voi myös kohta laittaa siemenestä ikkunalle kesää varten itämään tai ostaa muuten vain vaikka keväinen tulppaanikimppu mieltä virkistämään.
Suihkureissuilua (199)
Tämä kortteilu on viime aikoina ollut terapiaa, joka auttaa kestämään ikuisuudelta tuntuvaa pesuhuone/sauna remonttia. Kun on nykyajan mukavuuksiin tottunut, että ne on kädenulottuvilla, vaatii ylimääräisiä ponnisteluita lähteä suihkuun uimahalliin. Onneksi siitä on ollut se hyöty, että kunto kohoaa, kun samalla harrastamme vesijuoksua. Sukulaisille myös kiitos pyykkituvan ja suihkun lainasta :)
Love is all (198)
Olen viime aikoina löytänyt niin ihania korttien taustapapereita, että ei millään raaskisi niitä peittää. Tyyli on muutenkin muuttunut aika romanttiseen ja hempeään... kauankohan sitä kestää, ennenkuin taas muuttuu johonkin muuhun.
Somisteita kortteihin (197)
Olen taas innostunut lisäilemään paperiruusuja ja kukkia yleensäkkin kortteihin, sommittelu ei vain aina ihan onnistu, mutta eiköhän se siitä ala luonnistumaan.
Ruusut ja runo (196)
Nämä ruusut ovat kyllä niin herkän näköisiä, että laitetaan mukaan yhtä herkkä runokin, Sinikka Svärdin runokirjasta, Ruusu sinulle.
"Tahdon olla minä.
En sinä,
en hän.
Tahdon olla minä
iloineni, itkuineni,
toiveineni, pelkoineni.
Ja antaa elämän kuljettaa
kaarnavenettäni
kauas ja taas takaisin.
Kasvattaa minua
kovalla kädellä
ja hellillä hyväilyillä
yhä enemmän minuksi."
"Tahdon olla minä.
En sinä,
en hän.
Tahdon olla minä
iloineni, itkuineni,
toiveineni, pelkoineni.
Ja antaa elämän kuljettaa
kaarnavenettäni
kauas ja taas takaisin.
Kasvattaa minua
kovalla kädellä
ja hellillä hyväilyillä
yhä enemmän minuksi."
Pitsiäkin joukkoon (195)
Viime aikoina onkin tullut tehtyä vain korttikuvista kortteja, yhden kortin tuossa jo leimailin ja värittelin, mutta se jäi tästä postauksesta, ensikerralla sitten. Stanssien määrä on myös lisääntynyt ja niitä käytänkin useasti nykysissä korteissani.
Ruusuilua (194)
Tässä vielä viimeinen ystävänpäiväkortti, seuraavalla kerralla täytyykin jo siirtyä muihin aiheisiin.
keskiviikko 6. tammikuuta 2016
Mukavaa loppiaista ja alkanutta vuotta (193)
Napakoissa pakkasissa uusi vuosi on alkanutkin. Lämpöä voi saada läheisistä ihmisistä ja suurimmalla osalla ihmisistä on ainakin joku, jonka kanssa jakaa arkea ja juhlaa. Siinä teemaa tämän kerran korttipläjäykseen. Tässä Pionin korttikuvassa ystävykset ovat jo kesäisissä merkeissä.
Ystävänpäivää kohden (192)
Kun joulukausi kortteilussa on ohitse, kurkistaa jo ystävänpäivä kortteilu rintamalla. Näitähän voi lähettää kyllä ympärivuodenkin. Ihanaa tällätä kukkia taas kortteihin ja niitä olen tilaillut Wild orchid craftilta, jossa ne taitavat olla parhaimmat hinta laatu suhteeltaan.
Hempeää ruusua (191)
Nyt on kukkasta ja hempeitä värejä. Niitä haluaisi niin mielellään nähdä ympärilläänkin. Talvi kun on turhan pitkä ja pimeä näillä leveysasteilla. Näissä korteissa olen käyttänyt Spellbindersin stansseja teksteihin ja ne tilailin joulun alennusmyynnistä Piian puodista.
Tytöt kukkakoreineen (190)
Tässäpä nuoret neitokaiset ovat kukkakorit käsissään ja kukista on seuraava Anna-Mari Kaskisen runokin:
"Runsautta niityllä
ihmettelen nyt.
Värein kirkkain, hehkuvin,
olen elänyt.
Kaikki nousee ajallaan.
Erottele en.
Luoja kylvi tavallaan
joka siemenen.
Rivit suorat huolella
toinen tehdä saa.
Rönsyilevän puolella
katson maisemaa.
Kuka rikkaruoho on?
Tietää voinko sen?
Joku aivan arvoton.
Sitä usko en."
"Runsautta niityllä
ihmettelen nyt.
Värein kirkkain, hehkuvin,
olen elänyt.
Kaikki nousee ajallaan.
Erottele en.
Luoja kylvi tavallaan
joka siemenen.
Rivit suorat huolella
toinen tehdä saa.
Rönsyilevän puolella
katson maisemaa.
Kuka rikkaruoho on?
Tietää voinko sen?
Joku aivan arvoton.
Sitä usko en."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















