Pupustellaan (201)

Tämän leimakuvan värittelin inktenseillä ja tausta musteteltu di-musteilla. Eläimet maskasin maskinesteellä mustettelun ajaksi.

Aurinkoista kevätpäivää (153)

Elossa ollaan, vaikka pitkään hiljaista onkin ollut. Toisinaan vain täytyy laittaa harrastus hetkeksi sivuun ja sitten taas jaksaa uudella puhurilla. Tässä kuvassa pingun taustapaperi embossattu hopealla ja väriraidat tehty di musteilla. Pingu on Ameriikan ostoksia, mistä Avery Ellen setistä aiemmin onkin jo kettu näkynyt. Tekstileimasin muistaakseni on Finnstamperilta.

Pyöräretkelle (152)

Kevättä rinnassa voisi tehdä vaikka pyörälenkin ja saisipa siinä samalla ihastella ja haistella luontoa. Meilläpäin kukkivat jo sinivuokot ja leskenlehdet. Tähän kylkeen laittaisin vielä tekstin raamatusta, psalmeista. Nimittäin kun istahdin tähän kirjoittelemaan blogia, huomasin pöydällä anopin aikoinaan lähettämn kortin ja siinä tuo teksti oli.

"Minä luotan
Sinun armoosi,
saan iloita
Sinun avustasi.
Minä laulan
kiitosta Herralla,
Hän pitää
minusta huolen."

Ilmapallon kyydissä (139)

Pidän paljon Penny Blackin hauskoista eläinhahmoista, harmi vain, että ne usein unohtuvat laatikkoon.
Tämä pikku siili lentelee ilmapallolla hopeisten pallojen seassa, jotka on tupsuteltu sabluunan lävitse inka coldilla.

Kiireen keskellä voin rauhoittua (127)

Ihana Mo manningin tyttöleima kirppislöytönä ja väritelty Inktenseillä. Tämä tyttösen kuva kutsuu lepoon tänä raskaan pimeän aikaan. Siitäpä runo uudesta Anna-Mari Kaskisen Kiireettömyyden lahja kirjasta.

-Koskaan valmista ei tule.
Jokin kesken jää.
Siksi hiljaa tahdon antaa
kiireen hellittää

 -Oman sisimpäni äänen
olin hylännyt.
Lepään kiireen kainalossa.
Tässä olen nyt.

 -Tänään kuljin tähän asti.
Vielä matkaa on.
Hengitän ja otan vastaan
tämän tuokion.

Sadepäivänä tehtyä (69)

Tälläisenä sadepäivänä ei tunnu yhtään kurjalta olla koneen ääressä. Tämä kissaneiti oli taas kirpparilöytöjä, samoin stanssit, paitsi ilmapallo Papruksesta.

Matkalla (66)

Tässä uusi silhuettileimasin ja taustalle musteita ja vesisuihketta. Tämä kortti tuo ajatuksiin Hanna Ekolan pohdintoja:"Maailmassa on paljon isoja saappaita, joiden rinnalla omat saappaani kutistuvat lähes olemattomiksi ja jotka jalassani voin viettää vain pienten askelten päivää. Mutta vaikka en pääsisikään matkallani pitkälle, toivon että pääsisin lähelle. Lähelle itseäni ja muita. Matkan pituutta tärkeämpää on suunta ja se että yleensä saa olla matkalla ja odottaa perille pääsyä."